Oikeudellisen termin kuvaus Testamentti:
Testamentti on oikeudellinen asiakirja, jossa henkilö (testamentin tekijä eli testaattori) määrää kuolemansa jälkeisestä omaisuutensa jaosta. Suomen perintökaaren mukaan testamentti on ainoa keino, jolla voidaan poiketa perimysjärjestyksestä, joka määrittää miten omaisuus jakautuu perillisten kesken ilman testamenttia.
Testamentin tekeminen edellyttää tiettyjä muotovaatimuksia ollakseen pätevä. Testamentin on oltava kirjallinen ja siinä on oltava vähintään kaksi yhtä aikaa läsnä olevaa esteetöntä todistajaa, jotka ovat tietoisia asiakirjan testamentiksi. Todistajien tulee olla täysi-ikäisiä ja he eivät saa olla testamentissa hyödynsaajia tai heidän lähisukulaisiaan.
Täysi-ikäinen henkilö voi tehdä testamentin, ja se voi olla joko oman käden testamentti, jota kutsutaan ”omakätiseksi testamentiksi” tai sitten se voi olla ”avustetusti tehty testamentti”, joka on yleensä asiantuntijan, esimerkiksi lakimiehen, laatima. Omakätisen testamentin tulee olla kokonaan testaattorin kirjoittama, päivätty ja allekirjoitettu.
Testamentti voidaan kumota tai muuttaa milloin tahansa tekijänsä toimesta. Mikäli henkilö tekee useita testamentteja, myöhemmin laadittu asiakirja kumoaa aiemmat, mikäli se on tehty pätevästi ja jos siinä niin nimenomaisesti määrätään.
Testamentti tulee voimaan testamentin tekijän kuoleman jälkeen. Siihen asti testamentilla ei ole vaikutusta, ja tekijä voi käyttää omaisuuttaan mielensä mukaan. Testamentin sisältö on yksityinen, mutta kuoleman tapahtuessa testamentti on toimitettava tuomioistuimen perunkirjoituksessa ja se on julkaistava perillisille.
Testamentin oikeudellinen merkitys on huomattava, sillä se tarjoaa mahdollisuuden henkilölle määrätä omaisuudestaan kuolemansa jälkeen ja suojata tärkeiden tahojen taloudelliset intressit, jotka muuten eivät perimysjärjestyksessä tulisi huomioonotetuiksi.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Testamentti voidaan käyttää:
Eräs yleinen tilanne, jossa testamentti nousee esiin, on kun lapseton aviopari haluaa varmistaa, että eloonjäänyt puoliso saa koko omaisuuden, eikä se siirry suoraan vainajan sukulaisille kuoleman jälkeen. Oletetaan, että Matti ja Liisa ovat naimisissa, eivätkä heillä ole lapsia. He ovat päättäneet, että haluavat toistensa omistavan kaiken omaisuuden, kun toinen heistä kuolee. He laativat testamentin, jossa Matti määrää, että jos hän kuolee ensin, koko hänen omaisuutensa menee Liisalle. Samoin Liisa tekee samanlaisen määräyksen Matin hyväksi. Kun Matti myöhemmin kuolee, testamentti astuu voimaan, ja Liisa perii Matin omaisuuden. Ilman testamenttia Mattin omaisuus olisi jaettu hänen vanhemmilleen, sisaruksilleen tai muille lähimmille sukulaisille perintökaaren mukaisesti.
Toinen esimerkki voisi olla tilanne, jossa ihmisellä on suuri henkilökohtainen omaisuus ja hän haluaa jättää sen hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi, Anna on varakas nainen, jolla ei ole perillisiä. Hän on aina ollut kiinnostunut ympäristönsuojelusta ja haluaa omaisuutensa käytettävän tähän tarkoitukseen hänen kuolemansa jälkeen. Anna laatii testamentin, jossa hän määrää koko omaisuutensa menevän valitsemalleen ympäristöjärjestölle hänen kuolemansa jälkeen. Kun Anna kuolee, testamentin mukaisesti hänen omaisuutensa siirtyy ympäristöjärjestölle, joka käyttää varat ympäristönsuojeluhankkeisiin.
Testamentin avaama mahdollisuus poiketa perintökaaren määräämästä perimysjärjestyksestä antaa ihmisille valtaa päättää omaisuutensa kohtalosta ja räätälöidä perintönsä omaa tahtoaan vastaavaksi. Tämä korostaa testamentin keskeistä roolia perinnönjaossa ja sen tärkeyttä yksilön viimeisen tahdonilmaisuna.
