Oikeudellisen termin kuvaus Tasa-arvo:
Tasa-arvo on periaate, jonka mukaan kaikkia ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heillä on samat oikeudet ja mahdollisuudet yhteiskunnassa. Tämä periaate on vahvasti juurtunut suomalaiseen oikeuskäsitykseen ja se on kirjattu Suomen perustuslakiin. Tasa-arvon ajatus heijastuu monille eri oikeudenaloille aina työlainsäädännöstä opiskeluun ja julkisten palveluiden saantiin.
Tasa-arvolaki on Suomen lainsäädännössä erityinen säädös, joka pyrkii edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ehkäisemään sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tämä laki kattaa esimerkiksi työelämän, koulutuksen ja päätöksenteon, ja se velvoittaa työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä edistämään aktiivisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Juridinen käsite ei kuitenkaan rajoitu pelkästään sukupuoleen, vaan yhdenvertaisuus on laajempi käsite, joka suojaa henkilöitä myös iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteiden, terveydentilan, vammaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvalta syrjinnältä. Tasa-arvoa voidaan tarkastella myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta, missä pyritään murtamaan rakenteellisia esteitä, jotka estävät tiettyjen ryhmien jäsenten täyden osallistumisen yhteiskuntaan.
Tasa-arvon toteutuminen ei ole aina itsestäänselvyys, vaan vaatii jatkuvaa yhteiskunnallista ja lainsäädännöllistä työtä. Esimerkiksi työelämässä tasa-arvoa pyritään edistämään työpaikan rekrytointikäytäntöjä säätämällä, palkkausjärjestelmiä läpinäkyväksi tekemällä sekä mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen.
Yhtenä osana oikeudenmukaisuuden takaamisessa on tasa-arvovaltuutetun toimisto, jonka tehtävänä on valvoa tasa-arvolain noudattamista sekä antaa tietoa ja ohjeita tasa-arvolain soveltamiseksi. Tasa-arvovaltuutettu voi myös puuttua syrjintätapauksiin ja edustaa yksilöitä tasa-arvokysymyksissä oikeudessa.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Tasa-arvo voidaan käyttää:
Esimerkiksi työpaikalla saatetaan havaita, että naisia ei ole valittu johtotehtäviin samassa suhteessa kuin miehiä. Otettaessa huomioon tasa-arvon periaate, työnantajan tulee selvittää, onko naisten aliedustus johtotehtävissä seurausta syrjivästä käytännöstä. Jos näin on, työnantajan on ryhdyttävä aktiivisiin toimenpiteisiin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi, mikä voi sisältää rekrytointiprosessin uudelleenarvioinnin tai mentorointiohjelmien käynnistämisen naistyöntekijöille.
Toisena esimerkkinä voidaan mainita koulutusjärjestelmä, jossa havaitaan, että jonkin etnisen vähemmistön lapsilla on heikommat mahdollisuudet päästä ylempään korkeakoulutukseen. Tässä tapauksessa on keskeistä tarkastella, missä määrin koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu ja miten sitä voidaan parantaa. Tämä voi merkitä esimerkiksi valmennuskurssien järjestämistä, lisätukea koulutukseen tai koulupolitiikan muutoksia, jotka huomioivat oppilaiden moninaiset lähtökohdat.
Tasa-arvon merkitys suomalaisessa oikeusjärjestelmässä on keskeinen, sillä se on yksi perusoikeuksista, jonka tulisi ohjata kaikkea yhteiskunnallista toimintaa ja lainsäädännön kehittämistä. Tasa-arvon edistäminen ja sen toteutumisen seuranta ovat olennaisia osia oikeusvaltion toteutumisessa ja demokratian vahvistamisessa.
