Oikeudellisen termin kuvaus Syyttömyys:
Syyttömyysolettama on periaate, joka on keskeinen osa länsimaista oikeuskulttuuria, ja se on vahvasti juurtunut myös Suomen oikeusjärjestelmään. Periaatteen mukaan jokaista syytettyä henkilöä pidetään syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on todistettu laillisesti. Tämä on kirjattu Suomen perustuslakiin ja se on merkittävä oikeusturvan takeena ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Tämä periaate tunnetaan myös nimellä ”oikeus olettaa syyttömyys” tai ”syyttömyysolettamus”. Se takaa, että tuomioistuimen on lähestyttävä jokaista rikosasiaa avoimin mielin, ilman ennakkokäsityksiä syytetyn syyllisyydestä. Syyttömyysolettama on myös kriittinen ihmisoikeuksien kannalta, sillä se suojaa yksilöitä mielivaltaiselta vangitsemiselta ja oikeudettomalta syyllisyyden leimaamiselta.
Syyttömyysolettama vaikuttaa myös siihen, miten rikosoikeudenkäynnit käydään Suomessa. Syytteen nostanut osapuoli, yleensä syyttäjä, kantaa näytöstaakkaa. Hänen on esitettävä riittävästi näyttöä tukemaan väitettä syytetyn syyllisyydestä. Jos syyttäjä ei onnistu todistamaan syytetyn syyllisyyttä riittävällä todennäköisyydellä, tulee tuomioistuimen johtopäätöksen olla syytetyn hyväksi ja hänet on vapautettava syytteistä.
Toinen näkökulma syyttömyysolettamaan liittyy julkisuuteen. Media ja yleinen mielipide voivat olla nopeita leimaamaan henkilöitä syyllisiksi ennen oikeudenkäyntiä tai jopa ennen kuin koko tapaus on kunnolla tutkittu. Syyttömyysolettama muistuttaa, että virallisesti henkilöä ei tulisi pitää syyllisenä ennen kuin tuomioistuin on antanut asiasta päätöksen.
Suomen rikosoikeudellisessa järjestelmässä syyttömyysolettama kuvastaa sekä oikeudenmukaisuuden periaatetta että oikeusvarmuutta. Se on olennainen osa oikeusvaltion toimintaa, ja se edistää luottamusta oikeuslaitoksen toimintaan, vähentää virheellisiin tuomioihin perustuvaa vahingoittumista ja edistää yksilön perusoikeuksien suojelua.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Syyttömyys voidaan käyttää:
Tapaus A: Oletetaan, että julkisuudessa on laajasti uutisoitu tapaus, jossa tunnettu liikemies on syytettynä talousrikoksesta. Ennen oikeudenkäyntiä media on käsitellyt tapausta siten, että suuri yleisö alkaa pitää liikemiestä syyllisenä. Oikeudenkäynnissä kuitenkin käy ilmi, että todisteet liikemiehen syyllisyydestä ovat puutteelliset, ja syyttömyysolettama toimii puolustuksena. Tuomioistuin vapauttaa liikemiehen syytteistä huolimatta yleisessä mielipiteessä vallinneesta negatiivisesta kuvasta.
Tapaus B: Henkilöä syytetään murhasta, ja asian käsittely herättää huomiota. Todisteet ovat ristiriitaisia, eikä syytetyn syyllisyyttä voida yksiselitteisesti todistaa. Oikeudenkäynnissä korostuu, että syyttömyysolettama edellyttää tiukkaa näyttökynnystä syyllisyyden osoittamiseksi, ja oikeus tukeutuu tähän periaatteeseen päätöksessään. Oikeus hylkää syytteet, koska syytettyä ei katsota syylliseksi lain silmissä puutteellisista näytöistä johtuen.
Syyttömyysolettama on siten ehdoton edellytys oikeudenmukaiselle ja puolueettomalle oikeudenkäynnille ja se on keskeinen perusta ihmisoikeuksien ja yksilöllisten vapauksien suojelulle Suomen oikeusjärjestelmässä.
