Oikeudellisen termin kuvaus Rikkomus:
Rikkomus termi suomalaisessa oikeusjärjestelmässä viittaa toimintaan, joka on sopimuksen tai lain vastaista, mutta ei välttämättä rikoksen tunnusmerkistön mukaista. Rikkomus voi ilmetä monenlaisissa olosuhteissa, esimerkiksi työsopimusrikkomuksena, sopimukseen perustumattomana velvoitteena tai yleisenä lainrikkomuksena, joka vaatii korvausta tai muuta seuraamusta.
Juridisen vastuun ja seuraamusten osalta rikkomukset voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: sopimusperusteisiin rikkomuksiin ja tortteihin (vahingontekoihin). Sopimusperusteisessa rikkomuksessa kyse on yleensä siitä, että jompikumpi sopijaosapuoli ei noudata sopimukseen kirjattuja ehtoja. Tällöin sopimuksen toinen osapuoli voi vaatia sopimusrikkomuksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista tai sopimuksen purkamista.
Toinen kategoria, tortti, koskee tilanteita, joissa henkilön on korvattava toiselle henkilölle aiheuttamansa vahinko. Erikoistapauksena voidaan mainita työnantajan vastuu työntekijöilleen aiheuttamistaan vahingoista, joka perustuu työsuojelusäädöksiin.
Rikkomus voi aiheutua myös virheellisestä tai laiminlyönnistä johtuvasta menettelystä. Esimerkiksi, mikäli kiinteistön omistaja ei huolehdi tontillaan olevan puun kaatumisesta ja se aiheuttaa vahinkoa ohikulkijalle, katsotaan että omistaja on rikkonut oikeudellista velvollisuuttaan huolehtia omaisuudestaan ja voi joutua korvaamaan syntyneet vahingot.
Lisäksi rikkomus voi syntyä myös hallinnollisissa menettelyissä, kuten lakiin perustumattomissa päätöksissä tai viranhaltijoiden toiminnassa, sekä kuluttajansuojalainsäädäntöön liittyvissä tilanteissa.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Rikkomus voidaan käyttää:
Esimerkiksi asuntokaupassa ostaja voi todeta, että myyty asunto ei vastaa sovittua laatua tai myynti-ilmoituksessa esitettyjä tietoja. Tässä tapauksessa asunnon ostaja voi vedota asuntokauppaa koskevaan lainsäädäntöön ja katsoa, että on tapahtunut sopimuksen rikkomus. Tällöin ostella voi olla oikeus vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua sekä vahingonkorvauksia. Oikeuskäytäntö tässä kentässä korostaa selvästi sopimuksen sisältöä ja siinä esitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä.
Toinen usein esiintyvä esimerkki on työoikeudessa, jossa työnantajan voidaan katsoa syyllistyneen rikkomukseen, jos se ei noudata työsopimuslain mukaisia velvoitteitaan. Esimerkiksi, jos työnantaja irtisanoo työntekijän perusteetta tai ilman lakisääteistä irtisanomisajan noudattamista, työntekijä voi saada irtisanomiseen liittyvissä riita-asioissa korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan.
Rikkomuksen käsite on merkittävä suomalaisessa oikeusjärjestelmässä, sillä se määrittelee lajiensa mukaisesti korvausvelvollisuuden raja-arvot ja oikeudelliset seuraukset. Lakimieskunnassa ja oikeuskäytännössä kyseisen termin ymmärtäminen ja soveltaminen on välttämätöntä, jotta oikeudenmukaiset ja lainmukaiset tulokset voidaan saavuttaa erityyppisissä oikeudellisissa riidissa ja vahingonkorvausasioissa.
