Oikeudellisen termin kuvaus Puolueettomuus:
Puolueettomuus on periaate, joka vaikuttaa koko oikeusjärjestelmän toimintaan. Se on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja lainkäytön kulmakivi, mikä tarkoittaa, että kaikki oikeudenkäynnin osapuolet sekä tuomarit ja muut lainkäyttäjät toimivat ilman ennakkoasenteita tai eturistiriitoja. Puolueettomuus on myös olennainen osa virkamiesten ja julkisen sektorin päätöksenteossa, mikä edellyttää, että päätökset perustuvat faktoihin ja lain kirjaimeen, ilman yksityisten intressien tai ulkopuolisten painostuksen vaikutusta.
Tämä periaate on kirjattu Suomen perustuslain 21 §:n mukaan, joka takaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä lain mukaan nimitetyssä tuomioistuimessa sekä oikeuden saada päätös kaikista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä ja lain mukaan. Tämän lisäksi, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla korostaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusta, johon puolueettomuus kuuluu.
Lainkäytössä puolueettomuus ilmenee monin tavoin. Ensinnäkin tuomareiden on oltava riippumattomia ja puolueettomia; he eivät saa antaa päätöksiin vaikuttaa henkilökohtaiset mielipiteensä, taloudelliset intressit tai sosiaaliset suhteet. Toiseksi, esimerkiksi esteellisyyssäännöt varmistavat, että mikäli tuomarilla on henkilökohtainen suhde juttuun, hänen tulee jäädä esteellisenä pois asian käsittelystä.
Kolmanneksi, puolueettomuuden periaate ulottuu myös syyttäjäviranomaiseen ja poliisiin, jotka eivät saa toimia tavalla, joka vaarantaa kohtuullista epäilyä heidän puolueettomuudestaan tutkittaessa rikoksia ja nostettaessa syytteitä. Tämän tarkoitus on estää oikeuslaitoksen väärinkäytökset ja taata kansalaisten luottamus oikeusjärjestelmään.
Käytännön tasolla puolueettomuuden periaate tarkoittaa myös sitä, että lainsäädäntö, normit ja prosessit on suunniteltu niin, että ne edistävät oikeudenmukaista ja tasapuolista käsittelyä kaikille ilman syrjintää.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Puolueettomuus voidaan käyttää:
Ensimmäinen esimerkki puolueettomuuden periaatteen soveltamisesta on tuomarin esteellisyystilanne. Jos tuomari on esimerkiksi toiminut aiemmin syytetyn asianajajana tai on syytetyn lähisukulainen, hänellä on velvollisuus ilmoittaa esteellisyydestään ja pidättäytyä asian käsittelystä. Jos tuomari ei itse tunnista esteellisyyttään tai kieltäydy asiasta, osapuolilla on oikeus vedota esteellisyyteen. Tällaisten järjestelyjen avulla varmistetaan, että oikeudenkäynnit ovat oikeudenmukaisia ja että tuomioistuimen päätös on tehty puolueettomasti.
Toinen esimerkki liittyy julkisen sektorin päätöksentekoon. Virkamiehillä, kuten kaupungin suunnittelupäälliköllä tai lupaviranomaisella, on oltava puolueeton suhtautuminen kaikkiin käsiteltävien asioiden osapuoliin. Esimerkiksi, jos kaupungin virkamies on tekemässä päätöstä rakennusluvasta ja hänellä itsellään on taloudellista etua kyseisen luvan myöntämisessä tai hänellä on henkilökohtainen suhde hakijaan, hänen täytyy ilmoittaa esteellisyydestään ja pidättäytyä päätöksenteosta. Tämä takaa, että julkisen vallan käyttö on läpinäkyvää ja ettei siihen sekoitu henkilökohtaisia eturistiriitoja.
Lopuksi voidaan todeta, että puolueettomuus on olennainen osa rehellistä, läpinäkyvää ja oikeudenmukaista oikeuskäytäntöä. Ilman tätä perusperiaatetta oikeusvarmuus, luottamus lainkäyttöön sekä yksilöiden oikeussuojan toteutuminen olisi vaarantunut.