Oikeudellisen termin kuvaus Pätemättömyys:
Pätemättömyys on oikeudellinen termi, joka viittaa oikeustoimen tai oikeudellisen sopimuksen mitättömyyteen tai pätemättömyyteen. Pätemättömyydellä tarkoitetaan sitä, että kyseessä olevalla oikeustoimella ei ole lain mukaista sitovaa voimaa, eli sitä ei pidetä oikeudellisesti pätevänä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että sopimus on syntynyt virheen, pakon tai petoksen vaikutuksesta tai että siinä on rikottu pakottavia säännöksiä. Pätemättömyys voi olla joko ehdoton tai suhteellinen.
Ehdoton pätemättömyys tarkoittaa sitä, että oikeustoimi on mitätön kaikkien osapuolten suhteen, eikä sitä voida saattaa voimaan missään olosuhteissa. Esimerkiksi sopimus, joka on solmittu rikollisen teon toteuttamiseksi, on ehdottomasti pätemätön. Ehdottomasti pätemättömät oikeustoimet ovat pätemättömiä ilman, että kenenkään tarvitsee vedota niiden pätemättömyyteen oikeudessa.
Suhteellinen pätemättömyys sen sijaan tarkoittaa, että oikeustoimi on pätemätön vain tiettyjen osapuolten suhteen tai tietyissä tilanteissa. Suhteellisesti pätemätön oikeustoimi vaatii yleensä jonkun osapuolen tai kolmannen osapuolen väliintuloa, jotta sen pätemättömyys voidaan toteuttaa. Esimerkiksi alaikäisen henkilön tekemä sopimus on tietyissä tilanteissa suhteellisesti pätemätön.
Suomen laissa pätemättömyyteen liittyvät säännökset löytyvät muun muassa sopimusoikeudessa. Pätemättömyyttä voidaan soveltaa myös esimerkiksi tietyissä perusoikeuksien rajoitustilanteissa. Pätemättömyys on tärkeä väline oikeudenmukaisen ja oikeuden turvaaman kaupankäynnin sekä sopimusvapauden turvaamiseksi. Kun sopimusta tai muuta oikeustoimea ei voida pitää pätevänä, se suojaa heikommassa asemassa olevia osapuolia ja ylläpitää oikeusjärjestelmän uskottavuutta.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Pätemättömyys voidaan käyttää:
Eräs käytännön esimerkki pätemättömyydestä liittyy alaikäisiin sopimuksen osapuoliin. Alaikäisellä on rajoitettu oikeuskelpoisuus, mikä tarkoittaa sitä, että hän ei voi itsenäisesti tehdä päteviä oikeustoimia. Otetaan tilanne, jossa 16-vuotias nuori ostaa moottoripyörän ilman huoltajiensa lupaa. Suomen laissa säädetään, että alaikäinen tarvitsee huoltajansa suostumuksen tällaisen hankinnan tekemiseen. Jos nuori tekee kaupan ilman mainittua suostumusta, kyseessä on suhteellisesti pätemätön oikeustoimi. Tässä tapauksessa huoltaja voi vedota pätemättömyyteen, jolloin myyjän on palautettava myyntisumma ja nuori palauttaa moottoripyörän. Ellei huoltaja tee tätä, oikeustoimi säilyy voimassa.
Toinen esimerkki voisi liittyä yrityspuolella tapahtuvaan petoksen uhriksi joutumiseen. Kuvitellaan tilanne, jossa yrityksen toimitusjohtaja solmii sopimuksen toisen yrityksen kanssa, mutta myöhemmin ilmenee, että toinen osapuoli on esittänyt toimitusjohtajalle tarkoituksellisesti harhaanjohtavia tietoja sopimuksen solmimiseksi. Jos petos paljastuu, sopimus voidaan toteuttaa pätemättömänä. Tässä tapauksessa petoksen uhriksi joutunut yritys voi vedota jo solmittuun sopimukseen pätemättömänä, ja oikeus voi todeta sopimuksen pätemättömäksi, jolloin sopimus mitätöidään.
Tärkeää on ymmärtää, että pätemättömyys on väline, jolla pyritään oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen oikeudenkäyttöön. Se on keino estää oikeudellisten toimien väärinkäyttö ja suojata osapuolten oikeuksia. Pätemättömien sopimusten tai muiden oikeustoimien tunnistaminen ja käsittely oikeusjärjestelmässä mahdollistaa sen, että kaikkien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet otetaan asianmukaisesti huomioon ja että oikeudenkäyttö säilyy reiluna ja luotettavana.
