lakisanakirja

Omaisuuden jako

Mikä se on ja mitä se tarkoittaa?

Oikeudellisen termin kuvaus Omaisuuden jako:

Omaisuuden jako on prosessi, jossa henkilöiden yhteisesti omistama omaisuus jaetaan osapuolten kesken. Avioeron tai avoeron yhteydessä tapahtuva omaisuuden jako on yksi yleisimpiä sovelluksia tästä prosessista Suomessa. Suomen lain mukaan avioliiton päättyessä avioeroa hakevat puolisot voivat sopia omaisuuden jaosta keskenään, tai mikäli he eivät pääse sopimukseen, tuomioistuin voi määrätä omaisuuden jaon periaatteet.

Omaisuuden jako voi koskea paitsi avio- ja avoerotilanteita, myös kuolemantapauksia ja perinnönjakoa. Laissa määritellään, miten omaisuus jaetaan perillisten kesken, ja perittävän viimeinen tahto testamentin muodossa voi määrätä omaisuuden jaon yksityiskohdat.

Avioliitossa olevien puolisoiden omaisuus jaetaan yleensä avioeron yhteydessä. Avio-oikeus määrittää, miten puolisoiden omaisuutta käsitellään avioerossa. Kumpikin puoliso saa pitää oman avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuutensa, mutta avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan, ellei toisin ole sovittu esimerkiksi avioehtosopimuksella. Tällainen jako voidaan toteuttaa esim. ositusmenettelyllä.

Kun omaisuuden jako tulee ajankohtaiseksi, on ensin inventoitava ja arvioitava kummankin osapuolen omaisuuden arvo. Tämän jälkeen vähennetään kunkin puolison velat hänen omaisuutensa arvosta, ja erotus muodostaa jaettavan nettovarallisuuden. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, he voivat hakea ositusta tuomioistuimelta, joka määrää jaon perusteet.

Avoliitossa eläneiden osalta omaisuuden jako tunnetaan nimellä avoeron jälkeinen omaisuuden erottelu, ja se noudattaa hieman toisenlaisia sääntöjä kuin avioero. Avoliiton aikana hankittu yhteinen omaisuus kuuluu yhteisomistukseen, ja sen jaon periaatteet voivat olla monimutkaisia, jos avopuolisot eivät ole laatineet yhteiselämää koskevia sopimuksia.

Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Omaisuuden jako voidaan käyttää:

Matti ja Liisa olivat naimisissa 15 vuotta. He päättivät hakea avioeroa, ja heidän täytyi kohdata omaisuuden jakoprosessi. Heillä oli yhteinen talo, auto ja merkittävä määrä pankkisäästöjä. He päättivät, että Matti pitäisi talon, mutta hän maksaisi Liisalle puolet talon arvosta. Auto ja pankkisäästöt jaettaisiin puoliksi. Koska molemmat suostuivat tähän järjestelyyn, ositus saatiin suoritettua nopeasti ja oikeudenkäyntejä ilman.

Toinen esimerkki: Pekka ja Sari eivät olleet naimisissa, vaan elivät rekisteröimättömässä avoliitossa seitsemän vuoden ajan. Päättäessään suhteensa heidän oli selvitettävä, miten heidän yhteinen omaisuutensa jaettaisiin. He olivat ostaneet yhdessä asunnon, mutta vain Sarin nimi oli asunto-osakkeen omistajapapereissa. Lopulta he päätyivät sopimukseen, jonka mukaan Sari maksaisi Pekalle korvauksen hänen taloudellisesta panoksestaan asuntoon, ja Pekka luopuisi vaatimuksistaan asuntoon liittyen.

Tällaiset tapaukset korostavat omaisuuden jaon merkitystä selvien sääntöjen ja oikeudenmukaisuuden ylläpitäjänä ihmisten välisissä suhteissa Suomen oikeusjärjestelmässä. Omaisuuden jaon tulee aina perustua lakien mukaisiin periaatteisiin sekä osapuolten välisiin reiluihin ja kohtuullisiin sopimuksiin.

Tämä verkkosivusto on tarkoitettu vain tiedoksi, ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia. Sitä ei pidä käyttää ammattimaisen oikeudellisen neuvonnan korvikkeena.