Oikeudellisen termin kuvaus Jäämistöoikeus:
Jäämistöoikeus on oikeudenala, joka käsittelee henkilön kuoleman jälkeisiä oikeudellisia kysymyksiä, erityisesti kuolinpesän osakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Se sisältää säännökset perinnönjaosta, testamentin laadinnasta ja toteuttamisesta, perinnönjakokirjoista, pesänselvityksestä ja -jaosta sekä kuolinpesän velkojen maksamisesta. Kyse on privaattioikeuden alasta, joka säätelee omaisuuden siirtymistä kuoleman johdosta.
Perimysjärjestystä Suomessa ohjataan perintökaaren avulla. Perintökaari määrittelee, keillä on oikeus periä ja millä tavoin perintö jaetaan, mikäli vainaja ei ole jättänyt testamenttia. Lähtökohtaisesti vainajan jälkeensä jättämä omaisuus jaetaan perillisten kesken. Lähiomaisilla, kuten aviopuolisolla ja rintaperillisillä, on oikeus lakiosaan, joka on suojaosuus, johon testamentilla ei voi vaikuttaa.
Jäämistöoikeus huolehtii myös siitä, että vainajan velat maksetaan ennen perinnönjakoa. Kuolinpesän osakkaat voivat joutua vastuuseen vainajan veloista oman perintöosuutensa rajoissa. Velkojen maksaminen onkin ensisijainen tehtävä ennen perinnön jakamista perillisille.
Testamentin tärkeyttä ei voi liioitella. Se on asiakirja, jolla vainaja voi määrätä omaisuutensa jaosta toisin kuin perintökaari määrää. Testamentilla voidaan esimerkiksi ohittaa perimysjärjestys tai varmistaa, että tietty varallisuus menee tietylle henkilölle tai yhteisölle.
Lisäksi, jäämistöoikeus kattaa avio-oikeuden, joka määrittää aviopuolisoiden oikeuden toistensa omaisuuteen avioeron tai toisen kuoleman jälkeen. Avio-oikeus vaikuttaa myös kuolinpesän jakoon, sillä se voi muuttaa sitä, minkä verran perilliset loppujen lopuksi perivät.
Lainsäädännön monimutkaisuuden vuoksi jäämistöoikeudellisissa asioissa on usein tarpeen kääntyä asiantuntevan lakimiehen puoleen. Asianajajat ja oikeusneuvojat, jotka erikoistuvat jäämistöoikeuteen, ovat korvaattomia neuvonantajia ja avustajia perinnönjaon sekä testamenttien laatimisen ja toteuttamisen kysymyksissä.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Jäämistöoikeus voidaan käyttää:
Esimerkki 1: Henkilö A kuolee jättämättä testamenttia. Tämä tarkoittaa, että perintö jaetaan perintökaaren määräämässä perimysjärjestyksessä. Henkilö A:n ainoa sukulainen on hänen sisarensa, joten tämä perii kaiken. Jos Henkilö A olisi ollut naimisissa tai hänellä olisi ollut lapsia, perimysjärjestys olisi ollut toinen. Tällöin sisar ei olisi perinyt mitään ilman testamenttia, koska avopuoliso ja lapset perivät ensisijaisesti.
Esimerkki 2: Henkilö B laati testamentin, jossa hän määräsi koko omaisuutensa menevän hyväntekeväisyysjärjestölle. Tämä aiheutti pettymyksen hänen aikuisille lapsilleen, jotka odottivat perintöä. Koska lapset ovat rintaperillisiä, heillä on oikeus lakiosaan perintökaaren mukaan. Lakimiehen avulla he voivat vaatia lakiosansa maksamista, vaikka testamentti määräisi toisin. Tässä tilanteessa hyväntekeväisyysjärjestö saattaa silti saada merkittävän osan perinnöstä, mutta ei koko jättöä, koska lakiosa tulee turvaamaan lasten perintöoikeuden.
Jäämistöoikeus on olennainen osa oikeusjärjestelmäämme, sillä se turvaa vainajien tahtoa ja heidän omaisuutensa oikeudenmukaista ja lainmukaista siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Se vaikuttaa myös perheoikeudellisiin suhteisiin ja omaisuuden siirtoon sukupolvien välillä, ja sen tarkoituksena on taata oikeudenmukaisuus kuolinpesän osakkaiden kesken, samalla kun kunnioitetaan edesmenneen tahdonilmauksia.
