Oikeudellisen termin kuvaus Jäämistö:
Jäämistö tarkoittaa edesmenneen henkilön koko omaisuutta, joka jää jälkeen hänen kuolemansa jälkeen. Se käsittää niin henkilön velat kuin varallisuudenkin. Suomen perintöoikeuden näkökulmasta jäämistöä käsitellään kuoleman jälkeen perinnönjaossa, jossa määräytyy, miten edesmenneen omaisuus jaetaan hänen perillistensä kesken.
Perintökaaressa säädetään, kuinka jäämistö jaetaan perittävän kuoleman jälkeen. Jos perittävällä on ollut voimassa oleva testamentti, määräytyy omaisuuden jako sen mukaisesti. Mikäli testamenttia ei ole, noudatetaan perimysjärjestystä, joka määräytyy perintökaaren säännösten perusteella. Ensiksi perintöön ovat oikeutettuja rintaperilliset, eli edesmenneen lapset ja heidän jälkeläisensä. Mikäli rintaperillisiä ei ole, perimisoikeus siirtyy edesmenneen vanhemmille tai heidän jälkeläisilleen, ja niin edelleen.
Lisäksi jäämistö on merkittävä käsite verotuksessa. Kuolinpesän omaisuuden arvon perusteella määräytyy perintövero, joka on progressiivinen vero Suomessa. Vero määrätään perintökaaren perusteella jaetaan perittävän jälkeisille perillisille heidän saamansa perintöosuuden suhteessa.
Jäämistö voidaan asettaa pesänselvitykseen, mikä on tuomioistuimen valvoma menettely. Pesänselvityksessä selvitetään edesmenneen velat ja omaisuuden arvo, järjestellään perinnönjako ja huolehditaan, että kaikki velvoitteet tulevat hoidetuiksi ennen kuin perilliset saavat omistusoikeuden perittyyn omaisuuteen.
Kun puhutaan jäämistön hoidosta, nostetaan esiin myös pesänjakajan rooli. Pesänjakaja on henkilö tai henkilöt, jotka nimetään hoitamaan kuolinpesän asioita, esimerkiksi perintöverojen maksamista ja omaisuuden realisointia, mikäli perilliset eivät pääse yksimielisyyteen jäämistön jaosta.
Jäämistön hallintaan liittyvät myös testamentin toimeenpanijan tehtävät, joka on testamentilla määrätty henkilö huolehtimaan testamentin määräysten toteuttamisesta. Tämän toimijan tehtävä on varmistaa, että perittävän tahto tulee toteutettua hänen jäämistönsä osalta.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Jäämistö voidaan käyttää:
Esimerkki 1: Kuolinpesän osakas Maija on päättänyt ottaa vastuulleen isänsä jäämistön hallinnan. Isä oli jättänyt jälkeensä omakotitalon, kesämökin sekä kohtuullisen kokoisen arvopaperisalkun. Maijalla on kaksi veljeä, jotka ovat valmiita luottamaan hänen kykyihinsä hoitaa jäämistön jakoon liittyvät asiat. He sopivat, että Maija toimii pesänjakajana. Maija aloitti prosessin pesänselvityksen kautta, jossa selvitettiin jäämistön velat ja omaisuuden arvo. Tämän jälkeen hän huolehti jäämistöön kuuluvien kiinteistöjen ja irtaimiston arvioinnista sekä arvopaperisalkun realisoimisesta. Lopuksi Maija toimitti tarvittavat asiakirjat verottajalle perintöveron määräämistä varten.
Esimerkki 2: Risto oli naimaton eikä hänellä ollut lapsia. Hänen vanhempansa olivat jo edesmenneet, mutta hänellä oli lähisukulaisia, kuten setiä ja tätejä. Riston äkillisen kuoleman jälkeen hänen jäämistönsä jakamisesta nousi erimielisyyksiä. Risto oli jättänyt testamentin, jossa hän määräsi suuren osan omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen, mutta hän oli myös nimennyt muutaman sukulaisensa testamentissaan. Koska jäämistö oli suuri ja sisälsi useita osakkeita ja kiinteistöjä, tarvittiin testamentin toimeenpanijaa sen hallinnoimiseksi. Hän huolehti siitä, että testamentin ehdot toteutettiin ja että jäämistön omaisuus jaettiin lain ja testamentin met mukaan.
Jäämistön käsite on keskiössä, kun puhutaan perinnönjaosta ja kuolinpesän hallinnasta. Se on perustavanlaatuinen osa perintöoikeutta, ja sen ymmärrys on välttämätöntä oikeusjärjestelmässämme toimimiselle. Sen tehtävä on varmistaa, että edesmenneen tahto ja lain säännökset toteutuvat asianmukaisesti ja oikeudenmukaisesti kuoleman jälkeen.
