Oikeudellisen termin kuvaus Hyvä hallintotapa:
Hyvä hallintotapa on keskeinen periaate suomalaisessa hallinto-oikeudessa ja se tarkoittaa sitä, että viranomaisten on toimittava laillisesti, oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja tehokkaasti. Käsite ei ole yksiselitteinen vaan se on joustava ja voi mukautua ajan myötä muuttuviin olosuhteisiin. Hyvän hallintotavan periaatteita on kuvattu lainsäädännössä, kuten hallintolain (434/2003) sisältämissä säännöksissä. Hallintolaki sisältää yleisiä periaatteita, jotka koskevat muun muassa asioiden käsittelyn nopeutta, päätösten perusteluja, viranomaisten puolueettomuutta ja asiakirjajulkisuutta.
Hyvä hallintotapa velvoittaa viranomaisia kuulemaan osapuolia, antamaan tietoa asioiden käsittelyn etenemisestä ja varmistamaan, että päätöksenteko on läpinäkyvää. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisten tulee tiedottaa kansalaisille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ja kansalaisten tulee saada päätöksiä, jotka ovat riittävän perusteltuja, jotta he voivat ymmärtää niiden perusteet ja tarvittaessa valittaa niistä. Hyvän hallintotavan noudattaminen on keskeistä oikeusturvan kannalta, koska se takaa, että yksilöt voivat luottaa siihen, että viranomaiset toimivat oikeudenmukaisesti ja ennakoitavasti.
Hyvää hallintotapaa ei voida tarkkarajaisesti määritellä ja se voi sisältää muitakin kuin laissa määritellyt säännöt ja menettelytavat. Oikeuskäytännössä hyvän hallintotavan periaatteiden soveltamiseen vaikuttaa muun muassa oikeuskäytännön muotoutuminen, viranomaisten sisäiset ohjeet sekä kansainväliset sopimukset ja suositukset. Esimerkiksi Euroopan neuvoston hyvään hallintoon liittyvät suositukset ja Euroopan unionin lainsäädäntö vaikuttavat siihen, miten hyvä hallintotapa tulkitaan Suomessa.
Hyvän hallintotavan käsitettä voidaan soveltaa laaja-alaisesti eri hallinnonaloilla, ja se on olennaista niin valtionhallinnossa kuin kunnallisessa päätöksenteossakin. Hyvä hallintotapa on kansalaisen perusoikeus ja välttämätön edellytys demokraattiselle ja oikeusvaltioperiaatteita noudattavalle yhteiskunnalle. Sen avulla voidaan myös edistää viranomaisten toiminnan tehokkuutta ja parantaa hallinnon luotettavuutta sekä kansalaisten tyytyväisyyttä.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Hyvä hallintotapa voidaan käyttää:
Esimerkiksi, kun kunnassa valmistellaan suurta kaavoituspäätöstä, jolla voi olla laaja-alaista vaikutusta paikallisten asukkaiden elämään, on hyvä hallintotapa erityisen tärkeää. Kunnan on varmistettava, että asukkailta kerätään palautetta ja heitä kuullaan suunnitteluprosessin aikana. Lisäksi päätösprosessin on oltava läpinäkyvä, jotta asukkaat voivat seurata, miten heidän antamansa palaute vaikuttaa lopulliseen suunnitelmaan. Jos kunta jättää huomiotta asukkaiden näkemykset tai tekee päätöksiä ilman riittäviä perusteluja, tämä voi olla ristiriidassa hyvän hallintotavan periaatteiden kanssa, ja asukkailla voi olla perusteita valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Toisena esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa virasto käsittelee sosiaalitukihakemuksia. Hakijoiden on saatava selvät ohjeet hakemustensa täyttämiseen, ja viranomaisten on käsiteltävä hakemukset kohtuullisessa ajassa sekä ilmoitettava päätöksistä hakijoille selkeästi ja ymmärrettävästi. Jos virasto viivästyttää hakemusten käsittelyä ilman perusteltua syytä tai ei anna päätöksiinsä kattavia perusteluja, se ei noudata hyvän hallintotavan vaatimuksia. Viranomaisen toimintatavat eivät ainoastaan vaikuta yksilön oikeusturvaan vaan myös luottamukseen viranomaisia kohtaan yleisesti.
Hyvän hallintotavan noudattaminen on ehdoton edellytys oikeusvaltiossa, jossa viranomaisten toiminnan on oltava ennakkoarvattavaa, oikeudenmukaista ja lainsäädäntöön perustuvaa. Käsite on peruskivi sille luottamukselle, jota kansalaiset tuntevat oikeusjärjestelmää ja hallintoa kohtaan, ja se on välttämätöntä ylläpitääkseen oikeusvaltion periaatteita ja taatakseen yksilöiden perusoikeudet.
