Oikeudellisen termin kuvaus Dolus:
Dolus on latinankielinen oikeudellinen termi, joka viittaa tahallisuuteen rikoksen tai vahingonteon yhteydessä. Suomen oikeusjärjestelmässä sanaa käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa henkilö on toiminut tarkoituksellisesti tai ainakin tietoisena siitä, että hänen toimintansa todennäköisesti johtaa laittomaan seuraukseen. Tahallisuus on osa rikosoikeuden keskeistä syyllisyyskäsitettä ja se on tärkeä erottamaan raskaammat rikokset lievemmistä, joihin henkilö voi syyllistyä huolimattomuudesta (culpa) tai vahingossa.
Tahallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon tekijän mielentila ja se tietoisuus, mikä hänellä on ollut teon seurauksista tekoa suorittaessaan. Suomessa rikoslaki ja lain tulkinta perustuvat siihen, että rikoksen täyttääkseen tekijän on täytynyt ymmärtää toimintansa laatu ja mahdolliset seuraukset. Vaikka rikoksen seuraus olisi ollut vahingollisempi kuin tekijä on osannut odottaa, voi rikoksesta silti rangaista tahallisena, mikäli tekijä on aiheuttanut seurauksen tietoisesti.
On tärkeätä erottaa täysi tahallisuus, jossa teko tehdään selkein aikein aiheuttaa tietty seuraus, ja niin sanottu hätävarjelun liioittelun kaltaiset tekotilanteet, joissa teon seuraus on tahaton, mutta rangaistavuuteen vaikuttaa tekijän aikeet ja olosuhteet. Erikoistapauksia tahallisuuden arvioinnissa ovat myös tilanteet, joissa tekijä on esimerkiksi alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena – vaikka aineiden vaikutus voi alentaa kykyä ymmärtää tekojen seurauksia, Suomessa päihteiden käyttö yleensä ei poista rangaistusvastuuta.
Lisätään vielä, että tahallisuuden todistaminen on usein haastavaa, koska se vaatii tutkimusta tekijän mielentilaan ja intentioihin teon hetkellä, missä usein nojataan todistusaineistoon ja tekijän omiin lausuntoihin sekä olosuhteiden kokonaisarviointiin.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Dolus voidaan käyttää:
Hätävarjelutilanteessa henkilö voi ylittää sallitun puolustuksen rajat ja päätyä tahalliseen toimintaan. Esimerkiksi jos kotiinsa murtautuvan varkaan kohtaama henkilö käyttää voimaa varasta vastaan ja varas kuolee, voidaan arvioida, onko kyseessä ollut hätävarjelun ylittäminen ja teko siten tahallinen. Jos henkilön kertomuksesta ja muista todisteista ilmenee, että hän on käyttänyt kohtuutonta voimaa tietoisesti, tulkiten tilanteen väärin vaikka ei ole ollut välitöntä hengenvaaraa, tekoa saatetaan pitää tahallisena.
Toinen esimerkki saattaa liittyä taloudellisiin rikoksiin. Jos yritysjohtaja tietoisesti esittää väärennettyjä lukuja sijoittajille yrityksen taloudellisen tilanteen parantamiseksi, teko on tahallinen, koska johtaja ymmärtää toimivansa laittomasti sijoittajien harhaanjohtamiseksi. Vaikka vahinko ei ilmene heti, oikeudellisessa arvioinnissa katsotaan johtajan toimineen tietoisesti väärin ja aiheuttaneen mahdolliset taloudelliset vahingot tarkoituksellisesti.
Tämän oikeudellisen käsitteen ymmärrys ja sen soveltaminen oikeuskäytännössä on tärkeää oikeustajun ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Se auttaa arvioimaan rikosten vakavuutta ja tekijöiden syyllisyyden astetta, mikä puolestaan ohjaa oikeudenmukaista rangaistuksen määräämistä ja edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.
