Oikeudellisen termin kuvaus Daño:
Daño on käsite, joka on peräisin espanjankielisestä lainsäädännöstä ja tarkoittaa vahinkoa tai haittaa. Tämä termi ei ole osa Suomen lainsäädäntöä eikä se ole standardi termi suomalaisessa oikeuskäytännössä. Suomen oikeusjärjestelmässä vastaavat käsitteet ovat vahinko ja korvaus. Vahinko voi olla fyysinen, taloudellinen tai henkinen. Henkilön, joka on kärsinyt vahingon, on yleensä mahdollista saada korvausta vahingonaiheuttajalta.
Kun puhutaan vahingoista Suomen laissa, viitataan yleensä joko sopimusperusteiseen korvausvastuuseen tai vahingonkorvausoikeuteen. Sopimusperusteisessa korvausvastuussa osapuolet ovat sopimuksen kautta määritelleet, millaisia korvauksia voi joutua maksamaan, jos ei noudata sopimusta. Vahingonkorvausoikeudessa käsitellään tilanteita, joissa korvauksen maksaminen perustuu lakiin, kuten vahingonkorvauslakiin tai tuottamusperusteeseen.
Vahinko voi olla suoraa, kuten omaisuuden tuhoutumista tai rikkoutumista tai epäsuoraa, kuten menetettyä ansiotuloa sairauden tai vamman seurauksena. Vahingon korvaamisessa keskitytään tyypillisesti siihen, että vahingonkärsijä saa korvauksen, joka vastaa kärsityn vahingon määrää.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Daño voidaan käyttää:
Esimerkkinä voisi käyttää liikenneonnettomuutta, jossa ajoneuvo vaurioituu ja sen kuljettaja loukkaantuu. Onnettomuuden aiheuttanut osapuoli on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Tässä tapauksessa vahingon määrä määräytyy auton korjauskustannusten ja mahdollisten muiden kuluja, kuten sairaalalaskujen tai ansiomenetysten, perusteella. Kuljettaja voi vaatia korvauksia myös mahdollisesta kärsimyksestä tai pysyvästä haitasta, jos onnettomuuden seurauksena on esimerkiksi pysyvä toimintakyvyn aleneminen.
Toinen esimerkki on tilanne, jossa yritys kärsii vahinkoa toisen yrityksen sopimusrikkomuksen seurauksena. Sopimuksessa on usein määritelty erilaisia sanktioita sopimusrikkomuksista, jotka voivat sisältää korvauksia menetetystä liikevoitosta, maineen menetyksestä tai muista epäsuorista haitoista. Selvittäessään vahingon määrää yrityksen tulee voida osoittaa, että on menettänyt tuloja nimenomaan rikkomuksen seurauksena ja minkä verran tuloja on menetetty.
Tämän termi merkitys Suomen lakikäytännössä on perustava, koska se liittyy läheisesti ihmisten ja yritysten oikeusturvaan. On tärkeää, että vahingonkärsijät voivat luottaa siihen, että heillä on keino saada hyvitystä aiheutuneista vahingoista. Se luo yhteiskunnan jäsenille turvaverkon ja kannustaa vastuulliseen toimintaan.
