Oikeudellisen termin kuvaus Aloitteisuusperiaate:
Aloitteisuusperiaate on oikeusperiaate, joka korostaa osapuolen oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta oikeudenkäynnissä. Tämä periaate juontaa juurensa siviiliproessioikeuden ja hallintolainkäytön alueilta ja se edellyttää, että asianosainen itse tuo esille ne seikat ja todisteet, joiden varaan hän oman vaatimuksensa rakentaa. Tuomioistuin arvioi ja ratkaisee asian esitetyn aineiston pohjalta, mutta ei itse aktiivisesti etsi todisteita asianosaisen puolesta.
Periaatteen mukaan asianosaisen tulee myös osoittaa aloitteellisuutta oikeudenkäynnin aikana, etenkin vastineiden, todistelun ja muutoksenhakemusten muodossa. Puuttuvaa aloitteellisuutta ei korvata tuomioistuimen toimesta, mikä korostaa asianosaisen vastuuta oman asiansa huolellisesta valmistelusta ja esittämisestä.
Aloitteellisuutta edellytetään muun muassa kanteen nostamisessa, jossa kantajan on esitettävä selkeä vaatimus ja perusteltava se asianmukaisin todistein. Myös kanteen vastauksessa vastaajan aloitteellisuus on tärkeää, sillä vastaajan on kyettävä aktiivisesti kiistämään kantajan väitteet ja mahdollisesti esittämään vastavaatimuksia.
Aloitteellisuusperiaatteen tarkoituksena on varmistaa oikeudenkäynnin tehokkuus ja edistää oikeudenmukaisen ratkaisun löytämistä. Se asettaa osapuolille vastuun aktiivisesti osallistua asian selvittämiseen ja vaatii, että ne itse huolehtivat etujensa turvaamisesta prosessin eri vaiheissa.
Periaatteella on tärkeä rooli oikeudenkäynnin viivyttelyn välttämisessä. Kun asianosainen on velvollinen esittämään vaatimuksensa ja todisteensa aktiivisesti, oikeudenkäyttö tehostuu, mikä hyödyttää sekä oikeudenkäyttöjärjestelmää että osapuolia. Viivästykset ja turhat oikeudenkäynnit vähenevät, koska oikeudellisiin prosesseihin ryhtyneen odotetaan olevan perillä vastuustaan ja oma-aloitteisesta roolistaan oikeudenkäynnissä.
Oikeudellinen asiayhteys, jossa termiä Aloitteisuusperiaate voidaan käyttää:
Hallintolainkäytössä aloitteellisuusperiaatetta sovelletaan esimerkiksi silloin, kun yksityishenkilö tai yritys valittaa hallinto-oikeuteen kunnan päätöksestä. Tässä tapauksessa valittajan tulee tehdä selväksi, mihin päätökseen hän ei ole tyytyväinen, minkälaista muutosta hän vaatii sekä mitkä ovat ne perusteet ja todisteet, jotka tukevat hänen vaatimustaan. Jos valittaja ei tuo esille riittävää näyttöä tai perusteellisia argumentteja tueksi, on mahdollista, että valitus jätetään tutkimatta tai se hylätään puutteellisena.
Toinen konteksti, jossa periaatetta sovelletaan, on riita-asioiden käsittely käräjäoikeudessa. Kun henkilö nostaa kanteen toista osapuolta vastaan, hänen tulee osoittaa aloitteellisuutta esittämällä kaikki olennaiset tiedot ja todisteet kannettensa tueksi. Jolleen osapuoli jättää esittämättä tärkeitä seikkoja, joita ei myöhemmin prosessissa voi enää tuoda esiin, voi se johtaa kanteen hylkäämiseen tai heikompaan asemaan tuomioistuimessa.
Aloitteellisuusperiaatteen ymmärtäminen ja soveltaminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa merkittävästi oikeudenkäynnin kulkuun ja lopputulokseen Suomen oikeusjärjestelmässä. Se muistuttaa kaikkia oikeudenkäyttöjärjestelmän osallisia siitä, että oikeusprosessi ei ole vain tuomioistuimien velvollisuus, vaan osapuolten tulee itse aktiivisesti edistää asian selvittämistä ja esittää oma asiansa parhaalla mahdollisella tavalla.
